Nyt se alkaa.

4.1.2022

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää Puolustusvoimia varautumaan antamaan virka-apua yhä pahemmaksi käyvässä koronatilanteessa. Apua annettaisiin kunnille ja sairaanhoitopiireille koronan testaus-, jäljitys- ja rokotustoiminnan toteuttamiseksi.

Virka-apuun tarvittavan henkilöstön määrä tulee tarkentumaan vielä, mutta ministeriö pyytää Puolustusvoimia varautumaan noin 5 000 henkilön kahden kuukauden työpanosta vastaavalla avulla.

Puolustusministerille, Puolustusministeriölle ja Puolustusvoimille osoitettu STM:n pyyntö perustuu tartuntatautilain 89:n pykälään.

89 §

Virka-apu

Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, aluehallintovirasto, tartuntatautien torjunnasta vastaava kunnan toimielin, kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri toteaa, että yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämistä ei voida muulla tavoin estää, poliisin, pelastusviranomaisen tai puolustusvoimien on annettava tämän pyynnöstä virka-apua. Rajavartiolaitoksen antamasta virka-avusta säädetään rajavartiolaissa (578/2005).

Huomatkaa, että kun tämä pykälä otetaan käyttöön antaa se puolustusvoimille valtuudet myös esimerkiksi valvoa ulkonaliikkumista ja koronapasseja.

" Näkemykseni on, että kaikki virka-apu annetaan, mihin Puolustusvoimilla on resursseja ja henkilöstöä. Puolustusvoimat ryhtyy selvittämään mahdollisuuksia vastata pyyntöön, viestii Antti Kaikkonen" MTV Uutisille.

Kaikkonen toteaa kuitenkin, että aivan välittömästi Puolustusvoimat ei pysty esimerkiksi 5 000 varusmiestä irrottamaan.

- Uusi saapumiserä aloitti palveluksensa vasta tämän viikon maanantaina. Varusmiehiä ei myöskään lain mukaan voi aivan mihin tahansa tehtäviin laittaa.

Kaikkosen mukaan pitää myös selvittää Puolustusvoimien henkilökunnan ja mahdollisesti reserviläisten mahdollisuuksia auttaa asiassa.

- Tarvitaan varmasti myös tarkentavia keskusteluja siitä, minkälaisiin tehtäviin ja minne virka-apua tarvitaan. 

Tässä alkuvoitelu tekstilleni. Edessäpäin huomaatte miksi kaikkonen väläyttää sanan reserviläiset.

Aloitetaan.

Paikallispuolustuksen painopiste on tällä hetkellä hyvinkin vahvasti alueellisessa suojauksessa, sekä viranomaisyhteistyössä. Asia onkin maanpuolustuksellisesta näkökulmasta aivan looginen. Alueiden joukoissa toimiikin sellaisia henkilöitä, jotka tuntevat alueensa erittäin hyvin, tai toimii ratkaisevissa tehtävissä alueellaan. Paikallispuolustus on erittäin tärkeä sodanajan tukielin turvaamaan alueellisia toimintoja, ja tekemään valvontaa alueellisesti.

Siirrytäänpä valtamerien taakse hetkeksi. Yhdysvaltain kansalliskaarti (engl. United States National Guard) on Yhdysvaltain armeijan reservi, johon kuuluvat maan jokaisen osavaltion sekä Guamin, Neitsytsaarten, Puerto Ricon ja pääkaupungin Washingtonin alueellisten kansalliskaartien sotilashenkilöt. Kansalliskaarti toimii apujoukkoina luonnonkatastrofien ja suurtulipalojen selvityksissä. Kansalliskaartin yksikköjä on myös lähetetty ulkomaille sotimaan.

Kansalliskaartia on käytetty ajoittain tukahduttamaan levottomuuksia kotimaassa. Vuoden 1992 Los Angelesin mellakoissa kaupunkiin lähetettiin yli 9 800 kansalliskaartilaista. Elokuussa 2014 kansalliskaarti lähetettiin Fergusoniin, Missouriin valvomaan protesteja sen jälkeen, kun poliisi oli ampunut aseettoman mustan miehen. Huhtikuussa 2015 kansalliskaarti lähetettiin järjestyksenpitoon Baltimoreen, kun kaupungissa mellakoitiin mustan miehen kuoltua pidätyksen yhteydessä. Yhdysvaltain kongressitalon valtauksen takia tammikuussa 2021 Virginian, Marylandin, Delawaren, New Jerseyn ja Washington D.C:n kansalliskaartien joukkoja lähetettiin pääkaupunkiin suojelemaan kongressirakennusta sekä muita tärkeitä rakennuksia. Huomattava osa kansalliskaartin joukoista pysyi Washington D.C:ssä presidentin virkaanastujaisiin asti 20.1.2021 sekä pidempään. 

Nyt pääsemmekin asiaan.

Suomessa perustetut paikallisjoukot ovatkin meidän kansalliskaarti. Paikallisjoukkojen harjoittelu onkin ollut lähivuosina enemmän viranomaisyhteistyön kehittämistä. Avataan hieman tätä ajatusmaailmaa minkä takaa tätä juttua on lähdetty kirjoittamaan.

 Heränneiden ihmisten huulilla on paljon pyörinyt keskustelua asioista, kuten valmiuslaki. Mediassakin tätä sanaa pyöritellään hyvinkin heppoisesti, jopa pääministerin haastatteluissa. Pääministerimme ei ole sulkenut yhdessäkään haastattelussa pois tätä vaihtoehtoa, etteikö valmiuslakia voitaisi ottaa uudelleen käyttöön. Valmiuslaki itsessään ei saisi olla näin helposti käyttöön otettava työkalu, mutta silti se on jo kerran valtioomme määrätty. Palataanpa vähän tähän valmiuslakiin. 

Valmiuslaki on Suomen lainsäädäntöön kuuluva laki, joka on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä. Lain tarkoituksena on antaa viranomaisille riittävät toimivaltuudet sota-aikana ja muissa poikkeusoloissa. Puolustustilan (sodan) aikana voimassa on lisäksi puolustustilalaki, jonka määräykset ohittavat valmiuslain. Molemmat lait yhdessä muodostavat valmiuslainsäädännön. Nykyinen valmiuslaki ja sen samanniminen edeltäjä (1080/1991) suunniteltiin korvaamaan aiemmin useisiin eri lakeihin hajautettuja poikkeusolosäädöksiä.

Suomen hallitus ilmoitti 16. maaliskuuta 2020 antavansa seuraavana päivänä eduskunnalle lain käyttöönottoasetuksen koronaviruspandemian hillitsemiseksi. Suuri osa lain kohdista ei kuitenkaan kosketa kulkutautien muodostamaa poikkeustilaa.

17. maaliskuuta 2020 valtioneuvosto antoi asetukset valmiuslain käyttöönottamisesta, 15. kesäkuuta hallitus lakkautti poikkeustilan. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoi tämän olevan "ensimmäinen kerta Suomen historiassa, kun valmiuslaki otetaan käyttöön". Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen sanoi päivän olevan "yksi valtiosääntöhistoriamme keskeisiä päiviä". Helsingin Sanomat pelkäsi valmiuslain liian heppoisen käytön koronaviruksen vuoksi madaltavan lain käyttökynnystä jatkossa.

Valtioneuvosto otti valmiuslain uudelleen käyttöön 5. maaliskuuta 2021 antamillaan käyttöönottoasetuksilla, jotka perustuslakivaliokunta jätti voimaan 10. maaliskuuta 2021. Valtioneuvosto totesi poikkeusolojen päättyneen ja antoi kumoamisasetukset 27. huhtikuuta 2021

VALMIUSLAIN tarkoituksena on suojata väestöä poikkeusoloissa. Tämän lisäksi tarkoituksena on ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata kansalaisten toimeentulo, maan talouselämä, valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.

Lain mukaan poikkeusoloiksi lasketaan viisi erillistä tilannetta. Niihin kuuluu muun muassa Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen rinnastettava hyökkäys tai sen uhka. Poikkeusoloiksi lasketaan myös väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva vakava tapahtuma tai uhka, erityisen vakava suuronnettomuus tai vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava, hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Valmiuslaki tarjoaa viranomaisille mahdollisuuksia puuttua esimerkiksi ihmisten liikkumiseen, kulutukseen sekä erilaisten palveluiden ja tuotteiden hintaan. Valmiuslain jyrkimpien pykälien ollessa voimassa välttämättömiä kulutushyödykkeitä saa myydä vain ostolupaa vastaan. Säännöstelyn alaisista tuotteista ja säännöstelymenetelmistä säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella. Tämän lisäksi lailla voidaan rajoittaa esimerkiksi sähkönkulutusta.

Suuri osa lain kohdista ei kuitenkaan kosketa kulkutautien muodostamaa poikkeustilaa. Esimerkiksi kulutushyödykkeitä ja sähkönkulutusta valtio voisi rajoittaa ainoastaan, jos Suomeen on hyökätty, Suomea uhkaa hyökkäys tai Suomen jos Suomen talouselämän perusteisiin kohdistuu sellainen uhka, että se vaarantaa yhteiskunnan välttämättömät toiminnot.

Koronavirusepidemia tarjoaa sen sijaan mahdollisuuden puuttua ihmisten liikkumiseen. Tätä mahdollisuutta hallitus myös käyttää.

Hallitus rajoittaa esimerkiksi julkiset kokoontumiset kymmeneen henkilöön ja suosittelee välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla.

Valmiuslain mukaan ihmisten liikkumis- ja oleskeluoikeutta voidaan rajoittaa, jos kiellolla pyritään turvaamaan terveyttä uhkaavaa vakavaa vaaraa. Lain mukaan kielto on tilapäinen ja se voi olla voimassa vain kolme kuukautta kerrallaan. Kyseisen lain pykälän mukaan esimerkiksi oleskelu tai liikkuminen jollain tietyllä paikkakunnalla voidaan esimerkiksi koronavirusepidemian kaltaisessa tilanteessa kieltää kokonaan.

Miten paikallisjoukot liittyvät asiaan?

Kuten jo kävimmekin läpi, on paikallisjoukkojen koulutus keskittynyt nyt hyvinkin vahvasti ihmisten hallintaan, kuten liikkumisen estämiseen, seurantaan, valvomiseen, kiinniottamiseen. Tämä kaikki on toteuttu tiiviissä yhtistyössä monien viranomasiten kanssa. Kokonaiskontekstissa tämähän ei näytä pahalta, jos harjoituksessa naamioidaan nämä hallittavat ihmiset, esimerkiksi "sissitoiminnaksi" alueella. Silti pitää muistaa, että toiminta mallit ovat täysin samat, jos hallitavat ihmiset olisivatkin suomen kansalaisia. 

Lähdetään perkaamaan yhtä harjoitusta.

Rauma 21- Paikallispuolustusharjoitus, harjoitukseen osallistuu Puolustusvoimista yhteensä noin 900 reserviläistä, varusmiestä ja henkilökuntaan kuuluvaa. Rauman alueella harjoituksessa on mukana noin 510 henkilöä, joista 250 reserviläisiä ja 200 varusmiehiä.

Puolustusvoimien lisäksi harjoitukseen osallistuvat myös Rauman kaupunki, Lounais-Suomen poliisi, Länsi-Suomen merivartiolaitos, Tulli, Satakunnan Pelastuslaitos, Satasairaala, Aluehallintoviraston, Maanpuolustuskoulutus sekä Suomen Punainen Risti. Paikallisyksikön sotilastoiminnan lisäksi harjoituksessa käydään läpi kansainvälisen avun vastaanottamista sekä CBRN (kemiallinen, biologinen, säteily tai ydin) -uhkiin vastaamista. Viranomaisten ja varusmiesten lisäksi tässä harjoituksessa on mukana alueen vapaaehtoisista reserviläisistä koottu paikallispataljoona, joka tuntee Rauman seudun erityispiirteineen. Pataljoona harjoittelee säännöllisesti ja se on varustettu nykyaikaisesti, parhaan mahdollisen suorituskyvyn takaamiseksi.

Tavalliselta tuntuva perusharjoitus onkin esimmäisen kerran toteutettu suuressa yhteistyössä viranomaisten kanssa. Kaupungilla on varautumissuunnitelmat, joissa on mietittynä toiminta sidosryhmien kanssa. Turvallisuuteen, järjestyksenpitoon ja pelastustoimintaan liittyvien viranomaisten päätökset ja määräykset ohjaavat toimintaa.

Poikkeusolojen varalle Rauman kaupungilla on nimetty johtoryhmä ja valmiit suunnitelmat erilaisten tilanteiden varalle. Aika ajoin on harjoituksia, joihin osallistuu myös kaupunkiorganisaation muita työntekijöitä tehtäviensä mukaan. Kaupunki osallistuu muiden järjestämiin harjoituksiin ja järjestää omia kaupungin sisäisiä harjoituksia.

Kyseisiä harjoituksia on järjsetetty ympäri suomea, ja kaikkien harjoituksien pääpaino on ollut viranomaisyhteistyö.

Miten tämä liityy mihinkään?

30.12.2021 Kutsuttiin eduskunta takaisin joulutauoltaan hyväksymään kiireisesti uusia lakeja. Laki joka on määrä hyväksyä 4.1.2022 onkin hieman suuntaa antava. Normaalille ihmiselle laki kuulostaa Aivan tavalliselta, mutta kun asiaa aletaankin miettimään suuremmassa mittakaavassa se kuulostaakin todella loogiselta. Laki joka pitäisi hyväksyä, onkin suoranaisesti polku "pakkorokotuksiin". Jos ajattelemme asiaa niin, että täydellisen rokotussuojan saa nykyään kolmella rokotteella, on suomessa hirvittävä määrä ns. rokottamattomia ihmisiä. 

Näiden ihmisten rokottaminen ei tulisi ikinä olemaan mahdollista kuntien, tai kaupunkien terveydenhuollon toimesta. Nyt mutetaan lakia jolla saadaan yksityisten toimijoiden, sekä työpaikkojen rokotushalukkuutta nostettua rahalla. Laki käsittää sisällään korvauskorotuksen kymmenestä eurosta kuuteentoista euroon. Tämä saattaa tuntua aivan normaalilta asialta, mutta miksi eduskunnan joulutauko pitää keskeyttää tälläisen lakiesityksen hyväksymiseksi? 

Puhuin suunnasta "pakkorokotukset" se suunta on valittu jo vuonna 2020. Jokainen muistaa vielä miten uusimaa suljettiin, kyseessä ei ollut epidemiologisesti tarvittava toimenpide. Kyseessä olikin aktiivinen harjoitus. Harjoituksella testattiin puolustusvoiminen, ja poliisin yhteistyötä ihmisten hallinnassa, ja tulevien "rokotuspassien" seuranassa. Jokainen muistaa, miten sinulla piti olla olemassa dokumentti jos halusit ylittää tuon rajan. 

Kyseessä siis ei niinkään ollut uudenmaan sulkeminen, vaan kulunvalvontapisteiden perustaminen, ja niiden testaaminen käytännössä. Tämä olikin niinsanottu "live rehearsal". 

Miksi sitten tälläinen tehtiin, no vastaus tähän on todella helppo. Kuten jo puhuimme valmiuslaista, joka antaa puolustusvoimille, ja hallitukselle erittäin suuria valtuuksia toimia ilman, että lakien muutoksia olisi tehtävä, oli tämä koko tapahtumaketju vain ja ainoastaan harjoitus. Valmiuslain käyttöönotto kokeiltiin käytännössä, ja todettiinkin miten helposti se saadaan otettua käyttöön pelkästään epidemiologisista syistä.

Vuodesta 2020 on koulutettu reserviläisiä toimimaan kulunvalvontapaikalla poliisin virka-apuna.

Kuulostaako mitenkään erikoiselta se, että paikallijoukoissa toimivia henkilöitä on aktiivisesti koulutetu toimimaan kulunvalvontapisteillä? Jokaisella tietysti herää ajatus, että sotilaallisessa tarkoituksessa asiahan on aivan selvä, mutta jos ajatellaankin asiaa niin, että kysessä ei olisikaan sotilaalliset poikkeusolot, vaan esimerkiksi epidemiologisiin syihin perustuva ulkonaliikkumiskielto ilman "rokotuspassia". 

Koulutuksen tavaoite on ollut antaa perusteet toiminnallesi poliisin avuksi perustetulla kulunvalvontapaikalla siten, että olet heti alusta alkaen ammattitaitoisempi kuin joku muu.

Sisältö

- Toiminta perustuu lakiin ja asetuksiin
- Kulunvalvontapaikan perustaminen ja toiminta KVP:llä
- Viestikoulutus
- Toimintakyvyn ylläpito
- Toiminta sosiaalisessa mediassa ja median kanssa

Näitä kursseja on nyt pidetty kaksi vuotta. Herääkö kenellekkään ajatus siitä, että kouluttaminen olisikin tapahtunut jostakin muusta syystä, kuin sotilaallisen koskemattomuuden syistä.

Viranomaisyhteistyö on kaksisuuntaista toimintaa

Poikkeusolojen yhteistoimintasopimuksia tehdään myös valtion kirkon ja terveydenhoitoviranomaisten kanssa. On huomattava, että viranomaisyhteistyö on kaksisuuntaista toimintaa. Paikallisjoukot eivät pelkästään saa tukea muilta viranomaisilta, vaan paikallisjoukkojen suorituskyvyillä voidaan tukea myös muiden viranomaisten toimintaa. Paikallisjoukot voivat tukea esimerkiksi poliisia alueen suojaus, eristys- ja henkilön etsintätehtävissä.

tärkeää on nyt muistaa, että valmiuslain käyttöönotto on huomattavasti helpompaa, koska se on jo kansalle syötetty helppona keinona rajata tautitilannetta. 

Muistakaa, että puolustusvoimat valmistautui kolmen kuukauden operaatioon. Keneltä tälläinen ajatus edes oli tullut?

Puolustusvoimilta osallistui PUOMI-nimellä kulkeneeseen Uudenmaan sulkuoperaatioon enimmillään 800 henkilöä seitsemästä joukko-osastosta. Tien varressa oli sekä kantahenkilökuntaa että varusmiehiä, mutta reserviläisiä tehtävässä ei käytetty, ei vielä.

Vuosi 2022 tulee jäämään historiaan.

Nyt kun nidomme kaiken yhteen, voimmekin hieman vetää sellaisia johtopäätöksiä, että hallitus ja ministerit ovat jo päättäneet sen, että jokaisella meillä tulee olemaan kuluvan vuoden aikana "EU:N digitaalinen lompakko" "rokotepassi". Kansa ei tule tätä helpolla nielemään, ja siksi kävimmekin läpi asoita, joita tähän narratiiviin tullaan tarvitsemaan.

Valvonta tulee kasvamaan, ja poliisi ei sitä pysty yksin suorittamaan. Suuresti olisin halunnut kirjoittaa miten päämiehiemme NATO kannat liittyvät myös asiaan, mutta aika on rajallista. Miettikää, kaikki ei aina ole sitä mitä se ulkopäin näyttää.

Rauhallista vuotta 2022.